Uutta snoukkaa ja uutta armoa

Seuraava kirjoitus voi paikoin olla sekavaa luettavaa, mua vässsyttäää.

Mutta aloitetaan läheisesti lumilautaan liittyvistä asioista. No, käytännössä siis suoraan lumilautaan liittyvästä asiasta, myin nimittäin mun vuoden vanhan Salomonin eteenpäin kun ostin uuden laudan. Se on tossa kuvassa, Artec Cipher 157. Bongasin ihan sattumalta lumitykistä ja kun oli niin hyvän värinen niin piti tutkia vähän lisää. Ja sitten huomasin jo olevani neuvottelemassa ostamisesta myyjän kanssa. Mut eihän siinä, oli saanu todella hyvät arvostelut tuo lauta niin netissä kuin myös Markku Koskelta, jolta kyseisen laudan siis ostin. Ne jotka tietää henkilön tietää että luultavasti hän tietää mistä puhuu. ;) Samaan syssyyn eli viikon päästä eli viime maanantaina ostin myös siteet lumitykistä, Burton Malavita. Nääkin oli saanu tosi helemet arvostelut, ja voin kertoo että en malttanu millään oottaa tätä päivää kun pääs rinteessä yhdistämään molemmat hyvät arvostelut saaneet! Kyllä maistui laskeminen herkulta, Artecissa on hyvin poppia ja Malavitat on tukevat vaikka antavatkin myöten jibbailulle. Aijett meikällä sykkii taas tää sydän rakkaudesta lumilautailuun ♥

Muuten mun elämä rullaa taas eteenpäin leppoisasti. Yrittäjänä olemisen hyvät puolet on siinä että pääsee rinteeseen tai Muuramen metsään omatekoisen hyndän ääreen anytime you want. Huonot puolet, no, joutuu ottamaan oikeesti niskasta kiinni että saa tehtyä töitä. Joskus sitten menee pitkälle yöhön. Nautin kyllä suunnattoman paljon elämästä juuri nyt. Mulla on siisti ja kodikas koti saunalla, (aina välillä) ruokaa jääkaapissa ja mulla on myös Siion Maggots, rakas säbäjoukkue. Sitten on hyviä ystäviä ympärillä, GB, snoukkausta, seurakunta, raamattu, Jeesus.

En vaan kykene aina käsittämään sitä kaikkea hyvää mitä Isä on mulle antanu. Sitä oon miettiny viime aikoina, että miten ihmiset jaksaa keskittyä siihen ehkä noin yhdestä viiteen prosenttiin huonoa mitä jokaisesta ihmisestä löytyy, eihän me täydellisiä olla. Mutta meissä on kuitenkin kaikki se hyvä mitä Jumala on meihin asettanu, sen parin huonon prosentin lisäksi! Se että mää rikon Jumalaa vastaan on sen pienen prosentin tekosia, ja se loppuosa musta on sitä hyvää prosenttia mikä saa aikaan paljon hyvää! On tärkeämpää keskittyä siihen hyvään kuin siihen pahaan, mitä ikinä se paha sitten sulla onkaan. Jokainen meidän päivä on uusi lahja Jumalalta, 86400 sekuntia. Me saadaan ite päättää annetaanko sen huonon parin prosentin (aka synnin, lihan) hallita, vai kaiken sen hyvän mitä Pyhä Henki meissä vaikuttaa.

Armo on joka ikinen aamu uusi (Valit. 3:23). Jumala ei oo antanu edes eilistä armoa, ihan niinku se ei riittäis, vaan uutta armoa joka ikinen päivä! Mitä sää aiot tehdä näillä Jumalan antamilla arvokkailla ja armon ja rakkauden täyteisillä sekunneilla? Mää ainakin haluan käyttää ne siihen että elän sellaista elämää mihin mut on alunperin luotukin. Siks kiitän tästä kaikesta hyvästä mun elämässä ja rukoilen että se paha prosentti sais vaan pienentyä Pyhän Hengen voimasta ja kuljen eteenpäin, luottaen ja rakastaen. Luojalle kiitos voin elää niinkuin mut on luotukin, eli Hänen yhteyteensä sekä tottakai lumilautailemaan + tekemään niitä satoja ja taas satoja ihan sairaaaan mauggaita asioita mitä jokainen uusi päivä tuo tullessaan! Huhu tätä elämää.